Maanparannusaineet

Maanparannusaineet

Raaseporinjoki-hankkeessa käsitellään valuma-alueen peltoja maanparannusaineilla, joilla on vesistökuormitusta vähentävä vaikutus. Kipsi-, rakennekalkki- ja kuitukäsittelyä tehdään yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Syksyllä 2019 käsiteltiin lähes 100 hehtaaria peltomaata kipsillä ja rakennekalkilla. Käsittelyt jatkuvat vuonna 2020.

Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella.

Tutustu maanparannusaineisiin yleisesti

• Kipsi, rakennekalkki ja kuitulietteet, ympäristöministeriö
• Maanparannusaineista hyötyy viljelijä ja ympäristö, Käytännön maamies
• Janne Heikkisen (Vilkku Plus-hanke) esitelmät ”Maanparannusaineiden merkitys” (Maaperäilta 4.12.2018) ja “Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä” (Maaperäpäivä 27.6.2019)

Maanparannusaineiden käytön edellytys on, että pellon vesitalous on kunnossa. Kipsiä ei voi käyttää järven valuma-alueella, pohjavesialueella tai happaman sulfaattimaan alueella. Kipsi ja rakennekalkki eivät sovellu luomuviljelyyn. Lisäksi aineen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä se lohkon ominaisuuksien perusteella. Raaseporinjoki-hankkeeen pilotissa tarkasteltiin viljavuusanalyysistä erityisesti maalajia, multavuutta, pH:ta, sekä ravinteiden tasoa ja suhteita. Tavoitteena oli valita tasapainoisen viljavuuden suhteen parhaimpia maanparannusaineita tarkasteltavalle lohkolle.

• Rakennekalkkia suositeltiin, mikäli maalaji on savi, pH on matala ja jos kalsiumista on puutosta. Rakennekalkkia ei suositeltu, mikäli maalaji on karkeampi kuin savi, kalsium-magnesium-suhde oli yli 8, erityisesti jos magnesiumista oli muutenkin puutosta, sekä mikäli pH on jo ennestään korkea (6,5-7).
• Kipsiä suositeltiin, mikäli maalaji on savi/hiue, pH on riittävä tai jos kalsiumista tai rikistä on puutosta. Kipsiä ei suositeltu, mikäli maalaji on hiuetta karkeampi, kalsium-magnesium-suhde on yli 8 ja mikäli pH on alhainen ja lohkolla on kalkitustarvetta.
• Ravinnekuitua suositeltiin, mikäli maa on vähämultainen ja jos ravinteista on puutosta. Ravinnekuitua ei suositeltu, mikäli fosforitasot olivat arveluttavan korkeat.
• Lohkokohtaisen maanparannusainesuosituksen lisäksi asiantuntija antoi tarvittaessa neuvoja viljavuustasapainon parantamiseksi. Esimerkiksi magnesiumin ollessa hyvää huonommalla tasolla, neuvottiin lisäämään tarvittaessa magnesiumlannoitusta kalsiumpitoisia maanparannusaineita käytettäessä.

Asiantuntijana pilotissa toimi VILKKU Plus-hankkeen maaperäasiantuntija ja hankevastaava Janne Heikkinen. Maan kemiallisten ominaisuuksien lisäksi aineen valinnassa kannattaa huomioida fysikaaliset tekijät, kuten maan rakenne ja muokkautuvuus.

Maanparannusaineiden vesistö- ja maaperävaikutuksia selvitetään paraikaa useissa hankkeissa. Raaseporinjoki-hankkeessa seurataan mm. vesistövaikutuksia, sekä käsiteltyjen peltolohkojen mikrobiologista toimintaa.

Tutustu kipsiin:

• SAVE-hankkeen tietopaketti kipsistä
• SAVE-hanke, joka on selvittänyt kipsikäsittelyn soveltuvuutta vesiensuojelussa
• Vantaanjoen kipsihanke, jossa on mukana jopa 50 viljelijää
• Artikkeli Agricultural and Food Science -julkaisussa: Gypsum amendment of soils reduces phosphorus losses in an agricultural catchment Petri Ekholm & al. (2012)
• OSMO-hankkeen raportti:  Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle. Tuomas J. Mattila, Veera Manka ja Jukka Rajala. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 192. 30 s.
• Viljelijän odotuksia kipsi-hankkeesta, VILKKU-plus-hanke

Tutustu rakennekalkkiin:

• SAVE-hankkeen mietteitä rakennekalkista
• Ruotsalaisen BalticSea2020-hankkeen julkaisu suuren mittakaavan rakennekalkituksesta (ruotsiksi)
• Ruotsalaisen ProjektBorn-hankkeen verkkosivut (ruotsiksi)
• Ruotsalaisen Greppa Näringen-hankkeen ohje (ruotsiksi)
• Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona-hanke on alkanut

Tutustu puukuituun:

• KUITU-hanke on alkanut. Hankkeessa selvitetään puukuitulietteen vesienhoitovaikutusta.

Maanparannusaineet ovat hyvä ensiapu peltojen vesistökuormituksen vähentämiseksi. Niiden vaikutus kestää arviolta muutaman vuoden. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan kuitenkin useita toimenpiteitä peltojen kasvukunnon ja rakenteen parantamiseksi ja ravinnevalumien välttämiseksi. Tällaisia ovat mm. fosforilannoituksen optimointi ja maan P-luvun alentaminen, nurmen viljely, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvien käyttö.